Riman korkeus uhkaa hirvittää sarjakuvatoimittajaa, kun esittelyvuorossa on pesunkestävä Asterix-klassikko Obelix ja kumppanit. Huumorisarjakuvan merkkiteos kuitenkin kyseessä. Sivu 36 on Asterixin seikkailujen tuhannes sivu ja samalla yksi hauskimmista. Jos tarkkoja ollaan, niin koko albumi on yksi sarjan hauskimmista. Kapitalismia kritisoidaan armottomilla piikeillä ja konnakaarti saa hienon vahvistuksen. Ikävä kyllä Obelix ja kumppanit on merkkiteos siinäkin mielessä, että se jäi René Goscinnyn toiseksi viimeiseksi Asterix-tarinaksi – mestarikirjoittaja menehtyi kesken seuraavan albumin tekemisen.
Parasta Goscinnyä
Tämän albumin sivuilla Goscinny on parhaimmillaan. Obelix ja kumppanit avataan juhlatunnelmilla, eli Cideriumin sotilasleirissä vartio vaihtuu juuri sopivasti Obelixin syntymäpäivän aattona. Lukija lämmitellään siis runsaalla annoksella roomalaisten muksimista ja rakastettujen hahmojen parissa harrastettua sisäpiirin huumoria ennen vakavampaan teemaan siirtymistä.
Asterixien vihulaiskatras on täynnä mieleenpainuvia ketkuja, mutta tämän albumin Gaius Genius on yksi kavalimmista ja hauskimmista. Kun perinteiset keinot eivät auta taistelussa taikavoimaisia galleja vastaan, niin Caesar päättää luottaa Geniuksen kykyihin taloudellisen sodankäynnin saralla.
Raha ja ihmisluonteen heikkoudet aseenaan Genius aloittaa pienen gallialaiskylän vyöryttämisen Obelixista, joka sokaistuu hiidenkivien yllättävästä suosiosta ja pian sekä vaateparsi että kaveripiiri menevät hetkeksi uusiksi. Taloudellinen yritteliäisyys pistää koko kylän mullin mallin, minkä myötä myös Asterix ja Akvavitix pääsevät töihin.
Parasta Uderzoa
Hupaisana yksityiskohtana todettakoon, että kaupallinen yhteistyö gallien ja roomalaisten välillä tuo hetkellisen rauhan ainakin Cideriumin legioonalaisille, jotka käyttävät luppoaikansa rähjääntymällä mahdollisimman tehokkaasti. Albert Uderzo pistää parastaan, kun sotilaiden habitus muuttuu tarinan edetessä yhä ruokottomampaan suuntaan. Cameoitakin on tarjolla tarkkaavaiselle lukijalle: albumin sivuilla vilahtavat muun muassa sekä tekijät itse että Stan Laurel ja Oliver Hardy.
Roomalaisten suunnitelma on lähellä onnistua, mutta siinä on kuitenkin ahneuden kokoinen aukko. Markkinavoimien keinotekoisesti masinoimat villitykset saattavat joskus eskaloitua, joten hiidenkivistä tulee pian ongelma koko Rooman valtakunnalle. Lukija voi vain kiittää ja kumartaa Goscinnyn suuntaan, kun hulvattoman osuvia havaintoja tykitellään huimalla osumaprosentilla. Uderzo ei jää pekkaa pahemmaksi, sillä sarjakuvailmaisua maustavat ratkiriemukkaat mainosbrosyyrit ja infoplakaatit pistävät hienoudellaan sekä lukijoiden että Caesarin päät pyörälle.
Obelix ja kumppanit kuuluu jokaisen kodin kirjahyllyyn. Jos allekirjoittaneelta kysytään, niin peruskoululaisten pitäisi lukea tämän kerran vuodessa. Oikeastaan tämän albumin viisauksia on syytä kerrata säännöllisesti läpi ihmiselämän. Helppoheikki väijyy aina kulman takana, jos sellaista ei osaa varoa. Summa summarum: Obelix ja kumppanit on hämmentävän ajankohtainen ja tuore, vaikka onkin vuodelta 1976.
Tämä uljas ja älykäs sarjakuvahuumorin peruskivi löytyy juuri nyt Lehtipisteistä ja sarjakuvakaupoista kautta maan. Lehtipisteissä albumi viettää vain rajallisen ajan, jonka jälkeen tähän klassikkoon voi sijoittaa sestertiuksensa vaikkapa tuosta alapuolelta löytyvän linkin välityksellä.
