Konnia, kaunottaria ja Marvelin meininkejä!

24.04.2020 Tri Tuomio

Taivas on tällä hetkellä harmaa, mutta eiköhän se sarjakuvista kirjoittamalla jälleen kirkastu. Myös sarjakuvien lukeminen lisää valoa elämään. Kun koronakevät yrittää vetää pimennysverhoja ikkunaan, niin kannattaa kaivaa sarjishyllystä mahdollisimman värikästä huumoria, seikkailua ja toimintaa. Marvelin sarjakuvista löytyy yleensä näitä kaikkia, Hämähäkkimies malliesimerkkinä. Otetaanpa siis hehkuttelun alle Spider-Manin numero 4/2020 ja luodaan pieni ja toivon mukaan piristävä katsaus sen konniin ja kaunottariin. Juoni- ja silmäkarkista vastaavat herrat Dan Slott ja Stuart Immonen.

Ensimmäisillä sivuilla hyppäämme keskelle isompaa rähinää. Hämis on Euroopassa Norman Osbornin jäljillä. Vihreän Menninkäisen toimista eläköitynyt superrikollinen tienaa elantoaan asetehtailijana Symkariassa. Hän on keksinyt valjastaa kokonaisen maan henkilökohtaiseksi asetehtaakseen kreivitär Karkovin ystävällisellä avustuksella, ja projektin seuraava vaihe on altistaa kaikki symkarialaiset menninkäisseerumille. Onneksi Hämähäkkimies on paikalla asentamassa kapuloita Osbornin rattaisiin. Ja vielä enemmän onneksi hän ei ole yksin, vaan taustatukena toimiva Hopeasapeli on täysin valmiina nappaamaan pääroolin.

Pääosa toiminnasta tapahtuu maankamaralla, joten toinen taustatukea tarjoavista kaunottarista uhkaa jäädä statistiksi. Matkijalinnun tehtäväksi jää lähinnä ohjusten kanssa painiminen, Nick Furylle rähjääminen ja apuvoimien ohjeistaminen. Lentokyvystä voi siis olla harmiakin.

Siirrytäänpä sitten sankariosastolta konnakatraaseen. Norman Osbornin sisäiinen kauneus alkaa näkyä naamassakin. Siitä huolimatta herra pääsee kolhimaan Hämiksen käkätintä toden teolla. Onneksi Peter Parker ei kuitenkaan menetä tärkeintä supervoimaansa, eli söpöyttä. Muiden kykyjen nollaamisessa Norman Osborn onnistuu yllättävän hyvin.

Kissatappeluakin on tarjolla tässä numerossa, kun Hopeasapeli ja kreivitär Karkov pistävät sapeleilla koreasti. Karkov lähtee otteluun yllättävänkin itsevarmana, vaikka vastustajan nimessäkin on sapeli.

Kun hommat saadaan pakettiin Symkariassa, niin May-tätikin saa tilaisuuden sulostuttaa tätä seikkailua. Juuri nyt työn alla olevissa seikkailussa May joutunee lusimaan tylsyyttä karanteenissa. Toivottavasti hänellä on paljon sarjakuvia.

Symkariasta siirrymme Lontooseen, jossa allekirjoittaneen suuri suosikki Anna Maria Marconi pääsee pitämään jöötä. Jos Peterillä/Hämiksellä olisi enemmän järkeä päässään, niin Anna pääsisi pomottamaan enemmänkin.

Annan hahmoa ihasteltuamme suoritamme paluun konnaosastolle, jossa ensialkuun määrä korvaa laadun. Hail Hydra!

Kätyreiden mätkimisen jälkeen pääsemmekin käsiksi pohjalla väijyvään sokeriin, joka tällä kertaa on päivitetty versio vanhasta kunnon Tohtori Mustekalasta, jonka vaatimukset kuulostavan tällä kertaa melkein kohtuullisilta. Hän haluaa haltuunsa Peter Parkerin yrityskonglomeraatin.

Hämis ei ehdotusta arvosta, joten rähinäksihän se menee. Rähinää haittaa tosin isompi rähinä, sillä Hämiksen täytyy lopettaa Mustiksen kanssa kahinoiminen kesken, koska Kostajat kutsutaan kokoon. Seuraavassa numerossa lienee luvassa tähtivierailuja, chitaureja ja kosmisen kokoluokan toimintaa. Ja jos tämän numeron viimeiseen sivuun on luottaminen, niin superkonnien kategoriaan saattaa olla uusi tulokas tarjolla. Jätetään tämä pahis nyt tässä yhteydessä paljastamatta, sillä Stanley ”Artgerm” Laun pin-up Mustasta Kissasta varastaa kaiken huomiomme.

Hämis tarjoilee siis jälleen kerran likipitäen 50 sivua ammattilaistason todellisuuspakoilua. Tänä ankeana keväänä ja kesänä suosittelemme kuukausittaista annosta, jonka saa näppärästi hankittua verkkokaupastamme. Juuri nyt puoli vuotta Marvelin myllytystä irtoaa mukavalla korona-alennuksella. Ja alleviivattakoon myös sitä ihanaa tosiasiaa, että kaikki albumitkin ovat nyt tarjouksessa. Postikulujakaan ei joudu makselemaan. Kannattaa siis toimia kuin Superhamsteri ja tilata tarpeelliset määrät luettavaa sade- ja karanteenipäivien varalle. Kannattaa myös muistaa, että vähemmän ei ole enemmän, enemmän on enemmän. Ja sitten vielä Stan Leen perintöä kunnioittava loppunostatus: Excelsior!

Avainsanat