Raskas tuomio!

Tämä kevät sai synkän käänteen, kun koronan hitaasti mutta varmasti hiipuessa naapuri päätti alkaa rähisemään. Onneksi on siis sarjakuvia tarjoamassa hetkellisiä pakokeinoja ikävästä todellisuudesta. Juuri ilmestyneiden tai ilmestymäisillään olevien sarjisten valikoimastamme manioita turvapaikkoja tarjoilevat muun muassa Grémillet’n sisarusten kauniisti mennyttä ja nykypäivää sekoittava fantasiamaailma ja Blacksadin upeilla eläinhahmoilla ja kovaksikeitetyillä noir-tunnelmilla ladattu viileä 50-luku. Nyt lähdemme kuitenkin Villiin länteen, sillä Tex Willer Kirjasto 62 tarjoaa niin muikean kostolänkkärin, että se ansaitsee nyt oman hehkutuksensa terapeuttisten vaikutustensa ansiosta.

Alun perin vuonna 1972 päivänvalon nähnyt seikkailukokonaisuus ehti jo käynnistyä edellisessä Tex-kirjastossa, mutta kyytiin ehtii vielä mainiosti. Tiger Jack osui epäonnekseen Helltownin kyläpahaseen, jonka asukkaat muitta mutkitta pieksivät sankarimme henkihieveriin ja jättivät tämän autiomaahan kuolemaan. Kierroksia lisäsi se tosiasia, että Tiger Jack oli hakemassa apua janoon kuolemaisillaan oleville tovereilleen. Navajosankarimme onneksi Tex ja kumppanit selviävät omasta koettelemuksesta ja ehtivät ystävälleen avuksi. Lukijan herkkuhetket alkavat pian sen jälkeen.

Tiger Jackin parannellessa katkenneita luitaan Texillä ja Kiteillä on huolella aikaa juonitella Helltownin konnanlaumalle jumalaton määrä karmeita koettelemuksia. Näistä saavat ensimmäisenä vihiä konnien kiristämän kaivoskaupungin asukkaat. Kaivoskaupungin väestön kokemia kärsimyksiä alleviivaamalla käsikirjoittajamestari Gianluigi Bonelli näppärästi entisestäänkin oikeuttaa konnakatraan tulevaa kovakouraista kohtelua. He eivät ainoastaan ole väkivaltaisia rasisteja, vaan myös pesunkestäviä ammattirikollisia ja moninkertaisia murhamiehiä.

Fiktiivisten konnien kurituksesta nauttiville on siis tarjolla kissanpäivä, kun Helltownin väestöä piinataan nuolilla, lyijyllä ja tulella. Piinaamisesta puheen ollen erityismaininnan ansaitsevat myös Kit Carsonin kahvinkeittotaidot, joissa suurpiirteisyys kohtaa luovuuden. Sumpin pohjana toimii kahvista ja pippurista koostuva puuro, joka lantrataan juoksevaan muotoon viskin avulla. Jos allekirjoittanut saa haaveilemansa baarin vielä joskus perustettua, niin sen drinkkilistalle ilmestyy edellä mainituista aineksista rakennettu Kit Carsonin erikoinen. Suosittu siitä tuskin tulee.

Tämän tarinan kuvituksesta vastaa Guglielmo Letteri, jonka kuvakerronta tuo mieleen ajankohtansa lännenviihteen ja toimintaelokuvien a-sarjan, eli erilaista kurkistelua ja väijymista tapahtuu enemmän kuin nykypäivän toiminnassa, mutta kyseisen ominaisuuden voi katsoa lisäävän toimintakohtauksiin jopa ripauksen realismia. Luodit eivät ehkä lopu koskaan kesken, mutta ainakaan kukaan ei töikseen seiso niiden tiellä. Lukijan riemuksi soljuvan toiminnan keskelle mahtuu sanallistakin ilotulittelua, eli Texin ja Carsonin jatkuvan nokittelun ystävät kehräävät tätäkin tarinaa lukiessaan.

Ja kun tämä absoluuttinen Tex-herkkupala on saanut maukkaan ja pahisten kannalta karvaan loppuhuipennuksensa, niin sitten vasta kaivetaankin raskaan kaliiperin aseistus esiin, eli G. L. Bonellin ja Erio Niccolòn järkälemäinen Flagstaffin suuri vehkeily saa lähtölaukauksensa tässä niteessä. Tarina alkaa hunaja-ansan kutomisella ja pian Texillä ja kumppaneilla on iso piru merrassa. Allekirjoittanut suosittelee todellakin ottamaan tämän tarinan haltuun, jos se ei ole jo entuudestaan tuttu – ja jos on, niin tuplaamaan tai triplaamaan sen. Tämä klassikko kun kestää lukukertoja ja onnistuu jokaisella lukukerralla olemaan sietämättömän jännittävä.

Tex Willer Kirjasto 62 löytyy juuri nyt hyvin varustelluista kirjakaupoista ja sarjakuvakaupoista. Kotoaan poistumatta sen voi hankkia tuosta alapuolelta löytyvää linkkiä naksauttamalla. Älkääkä unohtako tämän sarjan aikaisempia opuksia! Niitä olemme hehkutelleet esimerkiksi täällä ja täällä.