Tuorein komeiden kovakantisten Disney-kokoelmien sarja etenee nyt toiseen osaansa. Päätähtenä loistaa edelleenkin Aku, mutta tällä kertaa tarkastelun kohteena ei ole hahmon kehittyminen vuosikymmenien varrella, vaan Akun taipumus joutua toinen toistaan villimpiin seikkailuihin ympäri maapalloa. Onnistuupa sisupussilta seikkaileminen myös maapallon sisällä ja sen ulkopuolella. Aku todellakin taipuu moneen. Ankkalinna 2: Aku Ankka – Satunnainen seikkailija tarjoilee tästä kuusi tuhtia ja toiminnallista esimerkkiä plus sarjan näitä seikkailuja taustoittavia artikkeleita.

Marsin mysteeri
Tämä opus avataan pamauksella, eli aikaisemmin Suomessa julkaisemattomalla seikkailulla. Federico Pedrocchin Marsin mysteeri (Paolino Paperino e il mistero di Marte) on vuodelta 1937. Historiallista painoarvoa piisaa, eli kyseessä on ensimmäinen Italiassa tuotettu Disney-sarja toinen Akun nimikkosarja koko maailmassa. Aikaisemmin lyhyistä vitsisarjoista tuttu Aku alkoi ottaa pitkää seikkailuformaattia haltuunsa ja suuntasi reippaasti ja puolivahingossa aikansa tieteisviihdetunnelmiin. Koskapa tämän on monelle aivan uusi seikkailu, niin eipä paljastella tässä kohtaa ylimääräisiä. Pysyy jännitys yllä alusta loppuun.

Merirosvon kulta
Avaruuden jälkeen suuntaamme Karibialle. Bob Karp, Carl Barks ja Jack Hanna johdattavat Akun ja ankanpojat aarrejahtiin. Vanha Keltanokka aarrekarttoineen toimii liikkeelle panevana voimana ja Musta Pekka kätyreineen kapuloi rattaita minkä kykenee. Merirosvon kulta (Donald Duck finds Pirate Gold, 1942) on erityisen mielenkiintoinen seikkailu siinä mielessä, että sen sivuilla animaattorit ottavat haltuunsa sarjakuvakerrontaa. 64 sivua tulee siis käytettyä hieman hapuillen, sillä lopputulos on yhä turhan kuvakäsikirjoitusmainen, mutta tämä oli silti lähtölaukaus Barksin uralle pitkien Aku-seikkailujen erikoismiehenä ja sen myötä seikkailu ansaitseen paikkansa tämän kokoelman sivuilla.

Kultainen kypärä
Alun hakemisen jälkeen onkin sitten aika tarjoilla ehta Barks-klassikko. Kultainen kypärä (The Golden Helmet) vuodelta 1952 julkaistiin suomeksi ensimmäisen kerran jo 1955 ja on sittemmin uusittu kerran jos toisenkin. Tämän ja edeltävän tarinan väliin mahtuu vuosikymmen, eli Barks on nyt kotonaan pitkän seikkailun sivuilla ja antaa vaikutteidensakin loistaa. Barks kumartaa hienosti Hal Fosterin suuntaan ja kehittää kultaisen viikinkypärän ympärille melkoisen ajojahdin. Panokset ovat kovat, sillä kypärän omistaja saa haltuunsa koko Pohjois-Amerikan.

Aku Ankka FBI:n asiamiehenä
Panokset ovat kovat myös seuraavassa seikkailussa, sillä Romano Scarpa näyttää kuinka Akua uunotetaan. Aku Ankka FBI:n asiamiehenä (Paperino agente dell’F.B.I.!, 1961). Tai oikeastaan Aku uunottaa jälleen itse itsensä. Sankarimme luulee edustavansa sähköfirmaa nimeltä FBI, vaikka firman lyhenne oikeasti on EBI. Tästä sitten käynnistyy väärinkäsitysten suma, jonka seurauksena Aku päätyy roikkumaan pankkiryöstäjien helikopterista, koska sähkölaskun toimittaminen perille kuuluu rakkaan pölhökustaamme toimenkuvaan. Tämä tarina vaatii lukijalta epäuskon vaimentamisen maksimointia, ja on ehkä juuri siitä syystä sangen lystikäs.

Matka Maan keskipisteeseen
Merkittävimpien Aku-tarinoiden kokoelma ei ansaitsisi paikkaansa kenenkään kirjahyllyssä, jos mukana ei olisi huolella valittua Don Rosan tuunaamaa seikkalua. Tällä kertaa mukana Matka Maan keskipisteeseen (The Universal Solvent, 1995), ja se saattaa olla myös paras mahdollinen valinta. Tämän tarinan puitteissa Rosa pääsee esittelemään kaikkia vahvuuksiaan. Insinöörin logiikalla Pelle Pelottoman pähkähullusta keksinnöstä otetaan kaikki tehot irti. Samalla lukijaa yleissivistetään muun muassa maapallon toimintamekaniikasta. Aku ja kumppanit joutuvat melkoiseen pyöritykseen, ja saattaapa muuten itse sarjakuvakirjakin pyöriä lukijan käsissä tämän seikkailun villeimmissä käänteissä.

Agentit kohtaavat Ison PAMpun
Loppukeventelyn meille tarjoilevat Lars Jensen (tarina) ja Flemming Andersen (kuvitus). Don Rosan kimurantin klassikon jälkeen aivot ja hahmotuskyky saattavat kaivat lepoa, joten Akun ja Touhon poukkoilu PAM-järjestön leivissä hoitaa homman. Päihitämme Avaruuden Muukalaiset on homman nimi ja antisankarimme suuntaavat Ghanaan jahtaamaan myyttisiä Sasabonsamia. Tämä siivekäs löytyykin, mutta tarinan Agentit kohtaavat Ison PAMpun (2003) nimi tavallaan ennustaa muitakin kohtaamisia olevan tarjolla. Alkuperäinen nimi Mission: Sasabonsam ennustaa niitä kenties hitusen vähemmän. Paljon huutoa ja kohkausta tapahtuu joka tapauksessa.

Suomalaisia lukijoita silitetään myötäkarvaan tarjoamalla sokerina pohjalla Kari Korhosen tunnelmapala Ruutuelämää (A Life in Panels, 2021). Siitä nauttiakseen joutuu kaivamaan esiin Aku Ankan 24/2021 tai hankkimaan tämän opuksen, eli emme tarjoile siitä maistiaista tämän sarjakuvahehkutuksen yhteydessä. Ankkalinna 2: Aku Ankka – Satunnainen seikkailija löytyy nyt sarjakuvakaupoista kautta maan. Ja tietenkin myös verkkokaupastamme. Sarjan ensimmäistä osaa ei kannata myöskään unohtaa



