“Miten ihmeessä vuonna 1972 ilmestynyt sarjakuva voi olla näin tätä päivää?” Tämä aatos saattaa putkahtaa korvien väliin useampaankin otteeseen klassikkoalbumia Asterix ja ennustaja lukiessa. René Goscinnyn tarkkanäköisyys toimii vuosikymmenestä toiseen. Kun huumori osuu suoraan ihmiskunnan ytimeen, niin se ei vanhene koskaan. Ja kun kyseessä on höplästä vedetyksi tulemisen jalo taito, eli helppoheikkien lupauksiin mukaan lähteminen ja korvien sulkeminen vastaväitteiltä, niin kehitys ei ole muutamassa vuosikymmenessä kehittynyt, eli Asterix ja ennustaja tuntuu kommentoivan juuri tämän päivän tuimimpia tosielämän ja sosiaalisen median vääntöjä. Ja se tekee sen hulvattoman viiltävästi ja julmetun hauskasti.
Jotta tämä sarjakuvahehkutus ei menisi pelkäksi kirjoituspuolen osaamisen fanikohkaamiseksi, niin annetaan näin alussa sata pistettä ja liuta papukaijamerkkejä myös Albert Uderzolle. Vaikka tarinapuolen syvällisyydet jäisivät vaikkapa lukijan nuoruuden takia huomaamatta, niin kuvitus pistää kyllä reseptorit töihin. Pienenä tämä sarjakuvatoimittaja imi ennustajan saapumiseen ladattuja kauhutunnelmia kuin sieni. Tarjolla oli sangen turvallinen keino tutustua kauhusarjakuvien tehokeinoihin ja kuvastoon. (Näin aikuisena sitä hoksaa, että tämähän nimenomaan on kauhusarjakuva huumorisarjakuvan kaavussa, eikä päinvastoin.)
Toki myös ennustajan primitiivinen ja vaaran tuntua uhkaava hahmo oli äärimmäisen kiehtova. Shamaaneilta varastettu habitus kuuluu myös nykypäivän hämmentäjien temppuvalikoimaan, eli siltäkin osalta tämä sarjakuvaklassikko surffaa ajan hermolla.
Asterixien jatkumossa tämä albumi osuu aikaisempaa aikuisempien seikkailujen käänteeseen, ja sen myötä Goscinny ja Uderzo päästävät myös muuta hahmokatrasta parrasvaloihin. Albumin vahvuuksiin kuuluu ehdottomasti se, että kyseessä ei ole Asterixin ja Obelixin törmäily ongelmatilanteesta toiseen, vaan loppua edeltävää kaaosta rakennetaan huolellisesti useiden hahmojen toimesta.
Paljon riemua revitään siis myös roomalaisten suhtautumisesta ennustajaan. Herkkäuskoisten gallien huiputtaminen uhkaa kuitenkin osua omaan nilkkaan, kun psykologinen sodankäynti riistäytyy käsistä ja pian pasmat ovat sekaisin rintaman molemmin puolin.
Tarjolla on siis kärkipään Asterix-seikkailu, joka ei happane toistuvistakaan lukukerroista. Kovakantisen laitoksen hehkutus muutaman vuoden takaa pitää sekin siis yhä kutinsa. Jos perheen junioria (tai itseään) haluaa valmentaa suuressa maailmassa väijyvien populistien ja muiden käärmeöljykauppiaiden kuvioihin, niin tässä on oppimateriaalia tarjolla. Melkein tekisi mieli sanoa, että eurooppalaiseen yleissivistykseen kuuluu osata vähintään yksi Asterix-albumi ulkoa, ja tämä on ässävalinta juuri siksi albumiksi. Asiasta voi tietenkin olla montaa mieltä, mutta muuta mieltä olevat ovat luonnollisesti tomppeleita.
Asterix ja ennustaja löytyy nyt Lehtipisteistä ja sarjakuvakauppiailta kautta maan. Lehtipisteistä tämä pehmeäkantinen laitos poistuu 17. toukokuuta, mutta senkin jälkeen tämä klassikko löytyy muun muassa meidän verkkokaupastamme. Linkki sinne tuossa alapuolella.
