Asterix seikkailee 40: Valkoinen iiris

Uuden Asterixin kohdalla odotukset ovat aina taivaissa. René Goscinnyn ja Albert Uderzon ajan hampaalle immuunit mestariteokset asettavat riman sellaisiin korkeuksiin, että sen ylittäminen tai edes lähelle pääseminen on mallia mahdoton tehtävä. Nyt tähän haasteeseen tarttuvat Fabcaro ja Didier Conrad. Asterix seikkailee 40: Valkoinen iiris tarjoaa vanhan tutun sarjakuvamaailman lisäksi myös uusia tuulia. Tai ainakin sarjan hahmoille uuden tavan ajatella.

Uusia tuulia?

Piirtäjänä jatkaa Asterixin lukijoille vanha tuttu Didier Conrad. Asterixin seikkailujen kanssa syntymävuodenkin jakava tekijä vaikuttaisi olevan tämän albumin myötä René Goscinnyn ja Albert Uderzon luomassa maailmassa vihdoinkin kuin kotonaan. Ainakin allekirjoittanut on havaitsevinaan visuaalisessa ilmeessä aikaisempaa enemmän tätä päivää.

Tarinasta vastaa suomalaisille lukijoille uusi tuttavuus Fabcaro aka Fabrice Caro, joka on sarjakuvantekijänä vanha konkari. Tänä vuonna 50 vuotta täyttävällä tekijällä on sarjakuvaduunien lisäksi kokemusta myös muusikkona ja romaanikirjailijana toimimisesta, ja ainakin muusikkoudesta on hyötyä myös Asterixin sivuilla, sillä vitsien rytmittäminen ja Trubadurixin työllistäminen ovat tärkeitä taitoja Asterixin käsikirjoittajalle.

Mestarien jalanjäljillä

Yksi Asterixin suuren suosion syistä on ollut Goscinnyn pettämätön taito ja vainu repiä huumoria ihmisluonnon peruskivistä. Albumit pysyvät ikuisesti ajankohtaisina kommentoidessaan teemoja, jotka eivät vanhene koskaan. Goscinnyn klassikoissa järkevä toiminta tekee aina säännöllisesti tilaa ahneudelle, pikkumaisuudelle ja yleiselle typerehtimiselle. Fabcaro nappaa tästä tulokulmansa Asterixin maailmaan. Tämän albumin sydän sykkii sekä muutoksen että muutosvastarinnan tahtiin.

Caesar kätyreineen päättää murtaa itsenäisenä pysyttelevän gallialaisen kylän positiivisen ajattelun avulla. Salaisena aseena toimeen lähtee Ambivalentius, jonka paasaamina väkivallattomuus ja terveellisemmät elintavat uppoavat galliassakin hedelmälliseen maaperään. Siirtyvätkö roomalaisten mätkiminen ja villisikojen ahmiminen siis historiaan?

Enempää emme albumista kerrokaan. Saatamme palata albumin sisältöön vielä toisenkin hehkutuksen puitteissa, sillä tässä seikkailussa todellakin riittää purtavaa ja pähkältävää. Tekijöiden haastattelu on luvassa tänne blogiimme jo lähitulevaisuudessa, joten muistathan seurata tekemisiämme!

Kääntäjä Mirka Ulanto valaisee tämän albumin tarjoamia haasteita oman bloginsa sivuilla. Allekirjoittaneestakin oli kerrankin hyötyä. Suosittelemme myös Mirkan blogissaan mainitsemaan Asterix – Latinaa sarjakuvien sivuilta -opukseen tutustumista. Sic itur ad astra!

Asterix seikkailee 40: Valkoinen iiris nyt kirjakaupoissa, sarjakuvakaupoissa ja Lehtipisteissä kautta maan. Löydät albumin luonnollisesti myös verkkokaupastamme.