Legendaarinen sarjakuvakirjoittaja Gerry Conway menehtyi maanantaina 26.4.2026. Conwayn Marvel– ja DC-tuotanto tunnetaan hyvin myös Suomessa.

Monelle 70-luvulla varttuneelle suomalaiselle sarjakuvaharrastajalle vuonna 1976 julkaistu albumi Teräsmies vastaan Hämähäkki oli yksi ensimmäisiä kosketuksia varsinaisiin supersankarisarjakuviin – niin myös minulle. Olin siinä vaiheessa törmännyt satunnaisiin 60-luvun Batman-lehtiin sekä pariin hassuun Salama-julkaisuun, mutta tämä upea albumi oli ensimmäinen supersankarisarjakuva, johon pääsin varsinaisesti uppoutumaan. Ero Marvelin Hämähäkkimiehen ja DC:n Teräsmiehen välillä ei ollut minulle tuolloin mitenkään selkeä, mutta vaistosin silti, että kyseessä oli jollakin tavoin erikoislaatuinen julkaisu. Ja sen oli kirjoittanut herra nimeltä Gerry Conway.

Uran alku
Conwayn sarjakuvaura alkoi jo 15-vuotiaana, 60-luvun loppupuolella – DC Comics julkaisi hänen ensimmäisen tarinansa vuonna 1969. Hänen yksittäisiä kauhu- ja mysteeritarinoitaan julkaisivat sekä Marvel että DC, ja melko pian hän pääsi kirjoittamaan myös yhtiöiden varsinaisia supersankarisarjoja. Vaikka Marvelin päätoimittaja Stan Lee ei aluksi ollut mitenkään otettu Conwayn kyvyistä, ajan myötä nuori ja innokas kirjoittaja vakuutti Leen taidoillaan, ja niinpä Lee valitsi vuonna 1972 Conwayn jatkamaan omaa työtään Marvelin lippulaivan eli Hämähäkkimiehen oman lehden The Amazing Spider-Man luotsaajana.

Klassiset Hämähäkkimies-tarinat
Conway käsikirjoitti ajan myötä lähes kaikkia Marvelin ja DC:n tunnetuimpia sarjoja, mutta hänet varmasti muistetaan parhaiten vuosien 1972-1975 välillä laadituista Hämähäkkimies-tarinoista. Pitkän Hämis-jatkumonsa aikana Conway ehti luoda hahmoja kuten Shakaali, Tuomari ja Nuijapää – ja hänen kynästään ovat lähtöisin alkuperäinen, yhä ylittämätön kloonisaaga sekä tietenkin legendaarinen Gwen Stacyn viimeinen yö. Conway oli myös se kirjoittaja, joka keksi pukea Harry Osbornin isänsä Vihreä Menninkäinen -asuun. Kuvittajina näissä klassisissa tarinoissa toimivat legendat kuten Gil Kane ja Ross Andru.

Viittaritarin ja televisiosarjojen pariin
80-luvulla Conway loi tarinoita etupäässä DC:n lehtiin. Hän kirjoitti Oikeuden puolustajien omaa lehteä putkeen huikeat 8 vuotta ja luotsasi viittaritari Batmanin kahta pääjulkaisua Batman ja Detective Comics vuosina 1980-1983. Hän loi Batmanin uuden Robinin, Jason Toddin, sekä yhden sankarin perivihollisista, Killer Crocin. Näitä Gene Colanin ja Don Newtonin kuvittamia lepakkoseikkailuja julkaistiin suomeksi 80-luvun Teräsmies-lehdissä. Kahdeksankymmentäluvun myötä Conway siirtyi kuitenkin sarjakuvista televisiotöihin. Hän käsikirjoitti muun muassa sarjoja Isä Dowlingin mysteerit, Matlock sekä Kova laki. Yhdessä työtoverinsa Roy Thomasin kanssa hän laati tarinan myös Arnold Schwarzeneggerin toiseen Conan Barbaari -elokuvaan. Aika ajoin Conway palasi sarjakuvienkin pariin ja kirjoitti 80-luvun loppupuolella runsaasti Hämähäkkimies-sarjoja.

Conwayn työt Marvelilla ja DC:llä loivat pohjan monille tarinakaarille, joiden vaikutukset tuntuvat vielä tänäkin päivänä kustantamojen julkaisuissa. Hänen Hämähäkkimies-tarinansa ovat edelleen allekirjoittaneen suosikkeja, ja niitä on julkaistu suomeksi moneen otteeseen – muun muassa 2000-luvun Ihmesarja-pokkareissa.

