Hyvää Batman-päivää! Syyskuun 20. päivä kaikki viittaritarin ystävät kautta maailman juhlivat sankariaan monin eri tavoin. Mitä Batman sinulle merkitsee?
Vuonna 1939 käsikirjoittaja Bill Finger ja kuvittaja Bob Kane kehittelivät Teräsmiehen suuren suosion innoittamina Batmanin, ja sen jälkeen öinen kostaja on nauttinut aina vain suuremmasta suosiosta – oli kyse sitten elokuvista, televisiosarjoista tai sarjakuvista. Vaikka sankarin tausta ja ominaisuudet ovat alkuvaiheiden jälkeen pysyneet aika lailla ennallaan, on hahmoa tulkittu monin eri tavoin vuosikymmenten saatossa – aina 60-luvun koomisesta tv-sarjasta 2000-luvun synkkiin elokuvaversioihin. Myös sarjakuvien sivuilla on nähty erilaisia Batmaneita. Esittelen tässä artikkelissa juhlan kunniaksi muutaman maineikkaimman sarjakuvaversion, jotka sattumalta ovat myös omia suosikkejani.
O’Neilin ja Adamsin öinen kostaja
Denny O’Neilin ja Neal Adamsin 70-luvun tarinat pyyhkivät lopullisesti hahmon yltä sen koomisen tunnelman, joka Batmaniin oli 60-luvulla takertunut. Nuoren O’Neilin kirjoittamat tarinat olivat aikaansa nähden mullistavan aikuisia, ja Adamsin ultrarealistinen kuvitus alleviivasi kertomusten totista tunnelmaa. Yhdessä tussaaja Dick Giordanon kanssa O’Neil ja Adams loivat monia historiallisia Batman-seikkailuja – joista kenties mieleenpainuvin on usean numeron mittainen R’as al Ghul -eepos. Tämä komea, hieman James Bondin tunnelmia tavoitteleva sarjakuva on julkaistu suomeksi suurikokoisena albumina vuonna 1978 sekä vuoden 2006 kovakantisessa ”Batman – tekijänä Neal Adams osa 2” -kirjassa.
Englehartin ja Rogersin urbaani tulkinta
Toinen 70-luvun mullistava Batman-jatkumo on käsikirjoittaja Steve Englehartin ja kuvittajien Marshall Rogers ja Terry Austin juoksu, jonka myötä hahmo aikuistui lopullisesti. Miljonääri Bruce Wayne sai varteenotettavan naisystävän, modernia naiskuvaa edustavan Silver St. Cloudin. Gotham Citystä muodostui tiimin käsittelyssä aivan oikeanoloinen suurkaupunki, jonka kiiltävien pilvenpiirtäjien takana operoivat juonikkaat, korruptoituneet poliitikot. Vanhat superkonnat nykyaikaistettiin tämän tarinakaaren varrella – ja Jokeri palautui alkuaikojen vaaralliseksi, arvaamattomaksi mielipuoleksi kaksiosaisen loppuhuipennuksen ”Nauravat kalat” myötä. Kolmikon mestariteos julkaistiin suomeksi vuonna 1999 albumissa ”Gothamin varjot”, ja heidän tarinaansa jatkava ”Öinen etsivä” ilmestyi DC Spesiaalin sivuilla vuonna 2006.
Frank Miller ja ikääntynyt viittasankari
Kahdeksankymmenluvulla suurimman vaikutuksen Batmanin myytteihin teki käsikirjoittajakuvittaja Frank Miller. Yhdessä tussaaja Klaus Jansonin ja värittäjä Lynn Varleyn kanssa taiteiltu neliosainen, eläköityneen Batmanin viimeisestä seikkailusta kertova ”Yön ritari” on yhä yksi kaikkien aikojen ylistetyimpiä sarjakuvia. Sen myötä Miller uudisti niin sarjakuvakerronnan tapoja kuin supersankareiden maailmaa. MIllerin Batman ei ole enää suoraselkäinen lainvalvoja – eläkevuosien myötä Waynesta on tullut katkera erakko, ja kun hän kiskoo trikoot taas ylleen, ei sankaria ja hänen jahtaamiaan konnia aivan helposti erota toisistaan. Miller laati myös kuvittaja David Mazzucchellin kanssa päivitetyn version Batmanin syntytarinasta, ja tämä ”Ensimmäinen vuosi” on yhtä kiitelty ja palvottu teos kuin ”Yön ritari”. Molemmat minisarjat julkaistiin suomeksi lehtimuodossa heti tuoreeltaan vuonna 1986, ja ensi vuonna Story House Egmont julkaisee niistä täydennetyt juhlalaitokset.
Siinä siis allekirjoittaneen suosikkisarjakuvia näin Batman-päivän kunniaksi! Mikäli viittaritari kiinnostaa, lisää aiheesta löytyy mm. mainiosta Sarjismiesten podcastista. Tampereen Vapriikki-museo järjestää lokakuussa supersankarinäyttelyyn liittyvässä luentosarjassa sopivasti Batman-esitelmän, jossa kerron hahmon historiasta hieman pidemmällä kaavalla. Toivottavasti tapaamme siellä!
All images (C) DC Comics
