Poikamaisen seikkailusarjakuvan ystävillä on aina kissanpäivät, kun uusi Mustanaamio-albumi karauttaa sarjakuvakauppoihin. Klassiselle, kirkasotsaiselle ja arkitodellisuutta sulavasti pakoilevalle toiminnalle on toivottavasti aina sijansa tässä maailmassa. Mustanaamio: Kova koville paketoi yksiin kansiin viisi tiivistunnelmaista viidakkoseikkailua, joissa konnien leukaperät saavat kyytiä ja sankarimme pääkallosormus töitä.
Tämä kattaus käynnistellään tarinalla Orjakaupunki. Juoni on Lee Falkin kynästä kotoisin (kuten kaikissa tämän albumin tarinoissa) ja kuvataiteesta vastaa Sy Barry. Seikkailun alku on Mustanaamion mittapuulla jopa realistinen, Boomsbyn vankila vuotaa kuin seula, joten viidakkopartio lähettää muurien sisään soluttautuja selvittämään, miksi rikollisia päätyy karkuteille turhankin säännöllisesti. Karkailun taustalla on vankilanjohtajan pyörittämä henkilöstövuokrausbisnes, jonka käytännöt ovat kaukana reiluista ja työehdoistakin sovitaan Mucarin orjamarkkinoilla.
Konnien juonet ovat ovelaakin ovelampia, mutta Mustanaamio on luonnollisesti vielä ovelampi. Sankarimme lievä sadistinen juonne pääse hienosti esiin hänen jekuttaessaan pahiksia tarinan viimeisillä sivuilla. Mustanaamion kun kuuluu olla kova koville, sekä henkisesti että fyysisesti.
Albuminen toinen tarina Julma Samaris on allekirjoittaneen oma suosikki tästä kattauksesta, sillä naiskauneutta ja noituutta ei koskaan ole tarpeeksi Mustanaamionkaan sivuilla. Paha kuningatar Samaris on noitia kaltoin kohtelemalla saanut itsensä loihdituksi ikuisesti kauniiksi ja nuoreksi, mutta taika raukeaa, jos Samaris erehtyy rakastumaan mieheen.
Pahaksi onnekseen kaunottaremme päätyy metsästysretkellään pygmien maille, joilla eivät kieroutuneet aateliset määräile. Määrätietoinen ja miehuutta uhkuva Mustanaamio aiheuttaakin Samarikselle sydämentykytyksiä oikein urakalla. Kosinta järkyttää sekä Mustanaamiota että piirtäjää siinä määrin, että Bill Lignantelle käy pieni lapsus. Valitettavasti tämän albumin kohdalla lapsuksen kirous iski myös sen toimittajaan ja latojaan, joilta jäi huomaamatta takakanteen lipsahtanut vihre.
Hirmuisesti käyttäytyvä aatelinen maustaa myös albumin kolmatta seikkailua, joissa pääsemme nauttimaan Mustanaamion maailman rakentelusta. Kultaisen rannikon arvoituksen antagonistina riehuu ja kiukuttelee keisari Joonkar, joka Mustanaamion esimerkkiä seuratessaan kasvaa ihmisenä ja hallitsijana. Tässä tarinassa taistellaan myös merirosvoja vastaan. 1600-luvun Mustanaamion onnistumiset konnien kolhijana ja kunnon miehenä selittävätkin näppärästi nykyisen Mustanaamion omaisuudesta muun muassa kultahiekarannan ja jademajan. Keela-Ween rannalla harjoitetut häärituaalit suorastaan kerjäävät erästä klassikkohuumoria, mutta jätämme tilaisuuden käyttämättä, koska olemme kunnollisia kuten Mustanaamio.
Pahat aateliset aiheuttavat vipinää viidakossa myös albumin neljännessä seikkailussa Neljän leijonan arvoitus, kun Mucarin orjamarkkinoiden tuhosta kimpaantuneet pahat aateliset keksivät kostaa kokemansa mielipahan Mustanaamiota kiusaamalla. Ensimmäisenä tulilinjalle joutuu tosin tilanteeseen täysin viaton viidakon väki, kun ihmissyöjiksi koulutetut leijonat popsivat populaa kuin popkornia. Sanomattakin lienee selvää, että tämä juoni ei pääty hyvin leijonien tai niiden taustalla hääräävien imispahisten kannalta. Esimerkiksi nimikirjoituksen laittaminen tappajaleijonaan on huono idea. Mustanaamio kun kuitenkin on sangen pätevä dekkari, mikä tuli todistettua myös vuoden 2019 albumissa. Tätäkin toimintatykittelyä koristaa Sy Barryn kuvitus.
Sokerina pohjalla odottavat Viidakon olympialaiset, joiden pähkähullut lajit uhkaavat aina pärskäyttää kahvit lukijan rinnuksille. Ja albumille. Toimittajan kohdalla oli näppäimistö vaarassa. Lajit voivat olla lystikkäitä, mutta pääpalkinto on suorastaan naurettavan arvokas: 40 litraa timantteja vetävä Mustanaamio-pokaali. Huhu hienosta palkinnosta kantautuu vääriin korviin, ja pian mafian kätyrit soluttautuvat alkuasukkaiden joukkoon.
Rexin varoittelusta huolimatta pokaali päätyy vääriin käsiin ja viidakon heimot ovat saman tien sodan partaalla. Onneksi Mustanaamio kykenee suoraviivaiseen ja kovaotteiseen toimintaan, kunhan ensin lakkaa kyseenalaistamasta ottopoikansa osaavia huomiota hämärähemmojen toilailuista. Sy Barryn kuvitus kruunaa tämänkin konnien kurmootuksen.
Vuoden 2021 urjin (sic) seikkailupaketti löytyy nyt sarjakuvakaupoista kautta maan. Pienimmällä määrällä viidakossa samoilua sen saa haltuunsa tuosta alapuolelta löytyvää linkkiä klikkaamalla.
