Parasta lomaluettavaa osa 2

03.07.2014 Tri Tuomio

Joe Kubert: Faksi Sarajevosta

Koska kesälukemistosarjamme ensimmäinen osa esitteli hyvän mielen sarjakuvaa, niin toinen osa olkoon omistettu tämän kevään kenties synkimmälle sarjakuvajulkaisulle, joka aiheuttaa pahan mielen paatuneimmallekin lukijalle.

Faksi

Joe Kubertin Faksi Sarajevosta perustuu hänen ystävänsä Ervin Rustemagicin piiritetystä Sarajevosta lähettämiin epätoivoisiin fakseihin, joissa hän kertoo perheensä tilanteesta etnisen puhdistuksen keskellä. Referenssikuvat sodan runtelemasta Sarajevosta ottanut Karim Zaimovic kuoli serbien ampuman kranaatin sirpaleeseen. Teos on omistettu hänelle.

Korkeajännitys-henkisestä sotaviihteestä ei siis ole kyse. Faksi Sarajevosta on yhden miehen ja tämän perheen näkökulmasta kuvattu kiirastuli, joka tuo karmivan tilanteen lähelle lukijaa. Lintukodossa kasvaneen on vaikea kuvitella tilannetta, jossa kotikaupunki on piiritettynä, ja vain tietyn taustan omaavilla ihmisillä on oikeus poistua sieltä. Ympäröiviltä kukkuloilta ammutaan summamutikassa kranaatteja ja tarkka-ampujat väijyvät erityisesti lapsia.

Albumin näkökulma on rajattu yhden perheen kohtaloon, eli verisesti hajoavan Jugoslavian taustoja ei kartoiteta. Tarina keskittyy sen päähenkilön tuntemaan synkkään kauhuun ja epätoivoon, kun kansanmurhan keskeltä ei saa vaimoa ja lapsia turvaan, koska byrokraatit eivät anna matkustuslupaa. Serbit ovat tarinan konnia. Heidän toimilleen ei suoda rahtuakaan ymmärrystä, eli Kubertin näkökulma on puolueellinen, mutta syyn tähän ymmärtää helposti. Toisaalta järjestelmällistä ryöstelyä, raiskaamista ja etnistä puhdistusta on kovin vaikea puolustella. Puolueettomuutta sotareportaaseiltaan vaativia on silti nyt varoitettu. Serbien jälki on rumaa ja esimerkiksi lasten luettavaksi tätä albumia ei voi suositella.

Kubertin synkkäkulmainen taide sopii teemaan. Sarjakuvan välipaloina toimivat Ervin Rustemagicin Sarajevosta lähettämät faksit ja hänen ystäviensä niihin lähettämät vastaukset. Jos tämä teos tehtäisiin nyt, niin se perustuisi Facebook-päivityksiin.

Karhea ja koruton albumi vie uskon ihmisiin hetkeksi, mutta päättyy kuitenkin valonpilkahdukseen. Faksi Sarajevosta toimii myös muistutuksena siitä, että edellisestä etnisestä puhdistuksesta Euroopassa on kovin vähän aikaa ja uusia ruutitynnyreitä kytee lähistöllä. Jos näihin kriisipesäkkeisiin kohdistetaan tarpeeksi kansainvälistä huomiota, niin kauheuksilta saatetaan säästyä. Kansanmurhia tapahtuu vain, jos muut kansat katsovat toisaalle.